Hengissä ollaan!

Pikkasen taas ollut taukoa tässä kirjoittelussa.. Josko tämä tästä taas.. En nyt jaksa edes lukea, mitä olen huhtikuussa (?) päivittänyt viimeksi.. Kesästä ei hirveesti kerrottavaa.. Kesäkuun olin lomalla/työtön, eipä tullut paljon mitään tehtyä, kun kukaan muu ei ollut lomalla.. Mutta Nummirockiin päästiin vuoden tauon jälkeen! Oli kyllä taas kerran paras juhannus ikinä, ei voi muuta sanoa! Kyllä tässä melkeen jo laskee päiviä ensi vuoteen, että pääsee sinne perheen pariin! Leirissä porukkaa ihan vain "ydinihmiset" tosi paljon tyyppejä uupui, joita ois ollut kiva nähdä, mutta minkäs teet... Heinäkuun olin sitten kesätyöntekijänä kirjastolla, ja elokuusta kaks viikkoa kans. Nyt oon sitten tämän viikon ollut työttömänä.. Mutta yllättäen on ainakin kolme paikkaa auki, jota voi hakea ja yks on jopa Vantaalla. Niinpä vaan hakemuksia värkkäämään, mut kyllä vähän on taas semmonen pelko, että en pääse edes haastatteluun, koska niitä paljon pätevämpi hakijoita löytyy pilvinpimein.. :/

O on kans ollut tämän viikon kesälomalla, ja tietenkin joka päivä satanut/ukkostanut.. muuten koko kesän ollut niin komeet ilmat, ja heti kun O'lla alkaa loma, niin syksy rymähti samantien niskaan :( Aivan perseestä toi niiden firman homma, että ei vaan saa lomaa vaikka lomapäiviä on kasassa joku 60 kpl.. blaah! Esim. tos heinäkuussa oli veljentytön rippijuhlat ja olis ollut tosi kiva että O ois saanut lauantain töistä vapaaksi ja päässyt mukaan, mutta eipä vaan saanut! Aivan käsittämätöntä... Sama homma oli kun toisen veljen tyttö pääsi ripille, ei vaan saanut O vapaata, että ois päässyt mukaan.. Ois kuitenkin kiva että O näkis mun veljiä vähän useemmin.. edellisen kerran tainneet nähdä äidin hautajaisissa, ja silloin tunnelma oli ehkä vähän semmonen, että eipä siinä paljon tutustuta..

Tällä viikolla ois tarkotus mennä O'n kans työkkäriin (mun tarvii ilmoittautua työttömäs virallisesti) ja samalla O vois kysellä jos se pääsis sinne jutteleen niiden psykologin kanssa ammatinvalinnasta.. Josko vihdoin saatais O'kin koulunpenkille! :) Si kävi tossa viikonloppuna täällä, työasioissa, mut tuli jo torstaina niin et ehdittiin siinä sitten istumaan terassilla ja vaihtamaan kuulumisia koko ilta. Kertoi kuinka innoissaan N on siitä koulustaan ja sitten vielä mukavia raha-asia tietoja, jotka koskee O'kin, kun ei oo mitään ammattitutkintoa alla ja ikää jo ton verran, niin ei ookkaan opintotukea mitä saa, vaan saa peruspäivärahaa joka on muutaman satasen enemmän.. Nyt kun sais vaan O'n tekemään päätöksiä ja haluamaan johonkin koulutukseen.. ja vielä jos se haluais muuttaa Ouluun opiskelemaan, niin kaikki ois hyvin!

Ai niin, uusi lemmikkikin hankittiin. Meillä on nyt reilun kuukauden verran ollut parikymppinen  punakorvakilpikonnanaaras joka nimettiin Sookieksi. Joskus tos keväällä/alkukesästä alettiin konnasta puhumaan ja mä painotin O'lle että voidaan kyllä konna ottaa, mutta se on sitten O'n lemmikki ja sen vastuulla. Mä en rupee noiden kissojen lisäksi viälä konnastakin huolehtimaan. Kannoin sit O'lle muutaman konnakirjan kirjastosta ja rupesin tutkiin tori.fistä ilmoituksia ja sattu sitten enemmän kuin edullinen yksilö kohdalle. O kävi sitten isänsä kanssa sen Espoosta hakemassa ja täällä se nyt sitten asustelee. Kissat oli kyllä aluksi aika hämillään ja Miro pelkäs sitä pari viikkoa niin, ettei tohtinut metriä lähemmäs mennä. Mut nyt on kaikki jo hyvin sopeutuneet toisiinsa, Sookie köpöttelee vapaana täällä melkein päivittäin ja kissat lähtee pois alta jos Sookie tulee lähelle. Välillä käydään sitten hyvin varovasti nuuskasemassa. Mut toki niitä pitää vahtia, ettei voi ihan keskenään jättää. Vaikka noilla meidän sisäkissoilla nyt ei ookkaan se saalistusvietti huipusssaan, mutta silti, eihän sitä koskaan tiiä.

Nojaa, enpä nyt jaksa intoutua enempää naputtelemaan, josko yrittäisin nyt keskittyä päivittämään vähän useemmin taas..

Ahdistavat työttömyysjaksot

Se ois taas muutama viikko työttömyyttä edessä.. mitäköhän sitä keksis päiviensä ratoksi..? Kyllä alkaa oikeesti kypsyttää tää kaks viikkoa töitä kuukaudessa-touhu. Onhan se kiva, että on aikaa olla kotona ja eihän tässä nyt oikeesti missään köyhyyden partaalla olla, kun oon luonnostani säästäväinen ihminen. Mutta silti, mitä sitä taas tekis? Ystäväpiiri on kutistunut aivan olemattomaksi. Ja voisinhan mä yrittää löytää jotain muuta työtä näille viikoille. Mutta kun mua ei huvita tehdä yhtään mitään muuta, kuin olla kirjastonhoitaja. Päivät kuluu koneella istuen, pelaan Battle Stationsia ja Farmvilleä tuntitolkulla. Ehkä luen vähän? Illalla katon telkkaria O'n kanssa. Tyhjään ja täytän tiskikonetta, pyykkään. Siinä on mun seuraavat pari viikkoa taas.

Eilen sain houkuteltua B'n käymään, vaikka hän vastustaakin julkisilla liikkumista viimeiseen asti. Onhan se kyllä naurettavaa, että bussissa saa istua yli tunnin, että pääsee tänne, mutta minkäs teet, kuin ei voi ihminen autoksikaan muuttua. No mut nyt on B'kin vihdoin nähnyt tän meidän uuden kodin.Tupareiden lisäksi täällä on siis käynyt jopa mun sisko ja B. Ja muutama kuukausi on tässä asuttu. Voi tätä vieraiden määrää. Nyt kun olisi tilaa ja aikaa kutsua ihmisiä käymään, niin ei ole ketään, ketä kutsua.

Maanantaina käytiin O'n kanssa Jumbossa shoppailemassa. Käytiin kolmessa kaupassa ja rahaa paloi muutama satanen. Mutta onpahan nyt vihdoin pimentävät verhot makkarissa, ei tarvi enää lakanoita käyttää verhona. Hobbitti ja Breaking Dawn osa 2 ostettiin myös. Ja muuta tuikitärkeää. Kaks päivää meni, et saatiin Hobbitti katottua, alotettiin maanantai-iltana ja eilen illalla katottiin viimenen puoli tuntia, kun en enää maanantaina jaksanut katsoa sitä loppuun. Tänään ajattelin katsoa Breaking Dawnit, ei ole järkeä kattoa pelkästään tota kakkososaa, kun sen ykkösosan katsomisesta on jo sen verran. En nyt kuitenkaan rupea niitä kolmea ensimmäistä leffaa katsomaan, vaikka ne tuossa hyllyssä olisikin.

Isännöitsijän sain kiinni viime viikolla joku päivä, ja se lupas järjestää sinne pankkiin sitä aikaa sen takuuvuokran maksuun. Lupas soitella pari päivää etukäteen siitä ajasta. Ei ole vielä mitään kuulunut. Työkaveri kertoi, että niiden taloyhtiö oli saanut kyllikseen sen tavoittamattomuudesta ja ovat hankkineet uuden isännöitsijän. On toi kyllä kummaa touhua, luulis että se nyt tommosesta ryhdistäytyis kun menettää asiakkaitaakin..

Ollaan kesäkuun alussa lähdössä töistä kevätretkelle Tallinnaan. Mun pitänee ryhdistäytyä ja käydä henkkarit uusimassa, ettei jää reissu väliin sen takia. Josko huomenna tai perjantaina koitan muistaa käydä poliisiasemalla jonottelemassa.

Tänään tilasin meille mtv3 totalin, että saadaan katottua MM-lätkää. On tää kyl naurettavaa, et niiden kattominen maksaa n.180 euroa! Mut toisaalta, O'han katsois ne sit jossain baarissa, jos niitä ei vois kotona katsoa, niin kalliimmaksihan se niin tulis. Ja sit Leijonat kuitenkin tippuu ensimmäisessä mahdollisessa raossa ja me saadaan sit kattoo kun Ruotsi jyrää tiensä kultaan, taas kerran. No onneksi sieltä näkyy myös Game of Thronesin kolmas tuotantokausi sitten. Ja toivottavasti nyt jotain muutakin hyvää tulis joltain kanavalta.. Viime vuonnahan me käytiin kattomassa Leijonien pelit N'n ja Si'n luona, kun ne olivat hankkineet Canal +n sitä varten. Ihme rahastusta kaikki urheilu nykyään.. Jos ois SM-liigaa halunnut seurata, niin siihen olisi sitten pitänyt hankkia nelosen maksullinen kanava..

Niin sielä Kaija Koon keikalla käytiin siskon kanssa. Oli kyllä aivan mahtava keikka taas Kaijalta, mutta eihän se muunlaisia keikkoja heitäkkään! Se porukka vaan on niin ärsyttävää ja kun toi hotelli nyt ei oo mikään kunnon keikkapaikka, niin kauheeta cat fightiä ja tönimistä ja tuhannen kännissä "mä haluan eturiviin nyt heti"-mentalliteetilla olevia naikkosia oli pilvin pimein.. No mut pääasia, et Kaija oli sielä ja keikka oli loistava. Alkuilta vietettiin taas perinteisesti siskon luona saunoen ja laulettiin Singstaria ja syötiin hyvin. Olikin kiva, kun sisko tuli hakeen mut suoraan töistä päästyään, niin oli koko iltapäivä ja ilta aikaa, niin ehdittiin kunnolla laulaakkin siinä ennenkuin alettiin laittaan meikkejä.

Eilen olis ollut aikidotreenit, mut ne nyt jäi väliin kun B oli täällä. Tänään ois myös treenit, mutta en oo koskaan ollut keskiviikon treeneissä, niin en oiken tiedä, menisinkö.. Ja tänään tulis telkkarista Greyn anatomia ja HHU, ne jäis näkemäti jos menis treeneihin.. Jotenkin luulen, että telkkari vie voiton tälläkin kertaa. Jos sitä taas lauantaina menis treeneihin.

Swappailun olen nyt taas alottanut, tai nyt ainakin vaikuttaa siltä, että olen saanut vakaan swapparipiirin jo rakennettua. Ainoa ongelma tässä on se, että 90% niistä on swapparifoorumilta, niin ollaan kaikki toistemme kanssa swappareita. Välillä tulee sellaisia slameja, joihin on osallistunut jo kolme muuta swappariani, niin on enää yksi jolle voin sen lähettää. Onneksi on edes tämä yksi, foorumin ulkopuolinen swappari, muutenhan tämä menis aivan naurettavaksi, kun ei sais slameja eteenpäin ihmiselle, joka ei olisi siihen jo osallistunut. Mutta tietenkin niidenkin kanssa käy niin, että postia tulee niillä viikoilla kun olen töissä, ja sitten innoissani ja kiireissäni niitä täyttelen, ja näillä viikoilla kun mulla olisi aikaa niitä täytellä, niin ei tulekkaan postia. Muutama slami mulla nyt jäi viime viikolta täyttämättä, mutta ei ne nyt taida ihan kahta viikkoa mua viihdyttää kuitenkaan.

Jaaha, olisikohan se taas aika tehdä aamupalaa ja ruveta katsomaan vaikka sitä ensimmäistä osaa Breaking Dawnista.

Tämmönen kuukausi tällä kertaa

Jaaha, mitäköhän sitä ois taas tässä kuukauden aikana tapahtunut... No sain tiedon siitä, että pääsin kesätyöntekijäksi heinäkuuksi tonne kirjastoon, eli päihitin semmoset 1160 hakijaa, ilman haastattelua tietenkin.. Mutta sitten syksy kyllä näyttää siltä, että tuolta talosta tuskin jatkoa saa, kun henkilökuntaa vaan vedetään kireemmälle koko ajan. Tällä viikolla oli tiistaiaamuna ja torstai-iltana tasan yksi työntekijä palveluneuvonnassa (tiskillä missä lainataan, palautetaan, asiakkaat hakee varaukset) joten mä pyörin sitten siinä auttamassa tietenkin, toisin kuin jotkut noista kirjastonhoitajista jotka on niin uppoutuneita "omiin töihinsä" että niitä ei vois vähempää kiinnostaa mimmoset jonot siihen kertyy asiakkaita. Varsinkin tiistaiaamu oli aika mielenkiintoinen, pääsiäisenä oltu monta päivää kiinni ja ennen pääsiäistä ihmiset tietenkin hakeneet järjettömät kasat luettavaa.. Ja logistiikkaihmisiähän meillä ei ole ollut enää pariin viikkoon, siis niitä jotka käy hakemassa palautusautomaatista täydet laatikot ja kuljettaa kirjat oikeille osastoille, joten piti tiskillä hoitaa palautkset, lainaukset, varaukset, ja palautusautomaatin tyhjennys.. ja ois tosiaan ollut vain yksi ihminen sitä tekemässä, jos mä en ois mennyt siihen avuksi.. Kyllä voi vittu mitä touhua taas, Vantaa säästää NIIN oikeissa asioista, henkilökunnasta pois vaan, saadaan näppärästi euroja säästymään ku ei makseta palkkoja ku ei palkata ihmisiä!

Niin, tuparitkin pidettiin. Tai en tiedä, voiko niitä sanoa tupareiksi ku reilusta 15 kutsutusta paikalle pääsi... kolme! Ja niistä kolmesta vieraasta kaks oli "mun", ja vaan yks O'n kaveri pääsi paikalle. Että joo, alkaa kyllä taas hermo mennä tohon GW'n porukkaan. Mut oli meillä ihan kiva ilta (toivottavasti vieraillakin oli), tosin mulla "lipsahti" (aika tietoisesti kylläkin) aika vahvan humalan suuntaan se ilta. Raahasin siitä vielä siskon tohon hotellille joraamaan, kun en ollut hetkeen päässyt mihinkään. Sunnuntai menikin sitten totaallisesti nukkuessa, pari kertaa nousin ylös siinä päivällä ja joskus kuuden jälkeen illalla vasta rupesin heräilemään.. ja joskus yhdeksän aikaan vissiin söin ekan kerran jotain.. Mutta joo, saahan sitä ihminen humaltua omissa tupareissaan saatana!

O kävi tossa viime viikon lauantaina vähän ulkoilemassa kans. Kysyi ensin, et haittaako jos se käy työkaverin kans tuopposella, ja totesin että ei tietenkään haittaa. Sehän kotiutui sitten joskus neljän jälkeen yöllä, kun siihen oli sitten muutakin jengiä kasaantunut ja baari vaihtunut. Ei siinä sinänsä mitään, kiva että sillä oli kivaa, mutta ois myös ollut kivaa, jos mut ois pyydetty mukaan. Mä oon niin kurkkuani myöten täynnä tota porukkaa, että en vaan jaksa yrittää roikkua siinä mukana! Ketään ei kuitenkaan mitenkään kiinnosta mikään muu kuin oma napa, niin pitäköön napansa, mulla on kyllä muitakin kavereita. Totesin, että jos tuun jotkut 30-wee pippalot pitämään, niin yhtäkään niistä ihmisista en kutsu. Tulee sit aika pienet juhlat, mutta ainakin sielä on semmosia ihmisiä, jotka oikeesti välittää musta. Ois kyl ihanaa jos Si ja N pääsis tänne niitä juhlimaan, mutta se nyt on aika turha haave, ikävä kyllä.

Tiskikonekkin saatiin hankittua ja jopa asentajan kanssa, niin ei tarvinnut ite koittaa räpeltää sitä tohon paikalleen. Oon nyt koittanut sitä isännöitsijää tavoitella, mut niinkuin se työkaveri mua varotteli, se ei pahemmin tykkää puhelimeen vastata. Laitoin sille spostia asiasta keskiviikkona, josko maanantaina soittaisin sille, jos se ois sen lukenut ja sopinut jonkun päivän pankin kanssa, että käydään se takuuvuokra vihdoin maksamassa. On kyllä uskomatonta, miten vähän sitä voi joku takuuvuokra kiinnostaa.. tuntuu et jotkut ei anna edes avainta, ennenku on takuuvuokran maksanut ja me ollaan asuttu tässä pari kuukautta jo eikä oo vieläkään sitä maksettu...

Kelalta tuli tänään taas postia, ja siälä on varmaan joku harjottelija käsitellyt mun hakemuksia, kun ne on taas antamassa mulle euroja peruspäivärahan muodossa. Mä en oikeen käsitä tota niiden logiikkaa, kun viime vuonna en tainnut saada kun yhdeltä kuukaudelta sitä, muuten todettiin et mun palkka on liian iso, ja nyt on tullut jo helmi- ja maaliskuulta jokunen roponen peruspäivärahaa, vaikka mun palkka on ihan sama kuin viime vuonnakin. Ja käteen jäävä osa on viälä isompi, kun veroprosentti on tänä vuonna pienempi.. Ja verottajakin muisti tällä viikolla ja kertoi, että antaa mulle muutaman huntin joululahjarahaa tänä vuonna, jee jee. Vaikka kyl mä tiesin, et siältä täytyy tulla palautuksia, kun ei mulla viimevuonna mitään kunnon töitä ollut missään välissä.

Tällä viikolla olin hurjat 3 päivää töissä, kun maanantai oli pyhä ja tämän päivän pyysin vapaaksi, kun ajattelin et haluaisin aamulla nukkua. Ollaan siskon kanssa menossa tohon hotellille kattomaan Kaija Koota tänään, niin jaksaa sitten illan riekkua. Mutta eikä mitä, joku naapuri päätti taas alottaa perjantaiaamuna siivoomalla, joskus kahdeksan jälkeen rupes imuroimaan ja kävi mattoja tamppaamassa (se teline on meidän makkarin ikkunan/parvekkeen kohdalla tos ulkona kivasti...) joten se siitä nukkumisesta sitten! Enkä taida enää päikkäreitäkään ehtiä ottaan, ku sisko tulee reilun tunnin päästä hakemaan.. Pitäis itseasiassa varmaan ruveta miettiin mitä puen päälle ja pakkaileen kamoja pikkuhiljaa.. ja ehkä jotain ruokaa ois hyvä tehdä...? Näh, tärkeempää pelata Battle Stationsia ja päivittää blogia!

Mutta mihin katosi helmikuu?

No helmikuuhan kului muuttaessa ja Si'n ja N'n luona käydessä! Juu, saatiin vihdoin rykästyä, ja muutettua isompaan kämppään! Hyvästi 34 neliön yksiö, tervetuloa 51 neliön kaksio! Ollaan nyt kuukauden verran asusteltu tässä uudessa kämpässä ja kyllä onkin elämä ihanaa, kun on tilaa! Ja vielä ihanampaa, kun mun ei tarvi enää tuijotella pikku-ukkolaatikoita joka kaapissa, vaan ne on kaikki tuola meidän alakerran 11 neliön varastossa, josta siis tehtiin/tehdään O'lle hobby room, saa siälä värkätä pikku-ukkojensa kanssa sen minkä jaksaa ja mun ei tarvii niistä piitata! Pyykkikone on sielä varastossa myös, muuten koko tila on O'n käytettävissä ihan niinkuin se ite tahtoo.

Oma pyykkikonekin siis hankittiin melkolailla samantien, tori.fi:stä löytyi vajaa pari vuotta vanha Samsung missä oli vielä takuutakin jäljellä. Sohvakin käytiin hakemassa, tai siis O ja yks B'n työkaveri joka muutti mut jo Sjoelta tänne ja oli apuna näiden pesukoneen ja sohvan kuskaamisessa, kävi hakemassa sen, kun mä olin siihen vuorokauden aikaan jopa töissä, kun se piti hakea. Sohva oli kyllä todella edullinen, kolmen istuttava vuodesohva, 70 euroa. Ja ihan moitteettomassa kunnossa kaikki pinnat, mutta ei oo kauaa kun kissat terottelee kynsiään siihen. Eilen sain isännöitsijän kiinni, ja sovittiin, et hankitaan tohon keittiöön tiskikone, ja sen hinta on osa meidän takuuvuokraa, jota ei olla vielä maksettu.. Siis maksetaan takuuvuokraa sen koneen hinnan ja 1 500 euron erotus. Koska tos keittiös on ihan mahdotonta koittaa tiskata käsin.. edellises kämpäs se oli haastavaa, tässä uudessa se on vaan niin hermoja raastavaa, että ei, en suostu. Maanantaina lähdetään varmaan sit sitä tiskikonetta kattelemaan.

Että kummasti elämänlaatukin parani, kun päästiin isompaan kämppään.. oma pyykkikone, sohva (jota meidän edellisessä kämpässä ei ollut, koska ei mahtunut) ja tiskikone. Lisäksi plussaa on se, että makkari on erikseen ja siinä on ovi, jonka voin laittaa perässäni kiinni, kun menen illalla nukkumaan ja O jää vielä tähän olkkariin pelailemaan.. Kummasti helpottaa nukahtamista, kun saa tehdä sen omassa rauhassa. Ja tässä uudessa kämpässä on lemmikit, tai ainakin kissat, sallittuja eli ei tarvi niistäkään stressata enää! Sitä vanhaa kämppäähän me käytiin siivoomassa kolme päivää, ja oli varmaan tehokkain lähtösiivous mitä siälä on ikinä tehty, kun koitettiin tietenkin saada kaikki kissankarvat piilotettua. Mut ilmeisesti onnistuttiin siinä ihan hyvin, koska se vuokraisäntä ei kyl sanallakaan maininnut, et ois mitään lemmikkejä huomannut sielä olleen.

Tosiaan siälä Si'n ja N'n luona käytiin tossa helmikuun lopulla viis päivää pyörähtämässä. Oli kyllä ihanat viis päivää, meni vaan aivan liian nopeeta! Siinä tiistaina kun valmisteltiin lähtöä sieltä takasin, niin puhuttiin, et tuntuu ku ois vasta joku sunnuntai, päivät meni niin vauhdilla! Ei me mitään kummosempaa tehty, kun kaikilla vähän rahat tiukassa, mut pääasia että nähtiin ja saatiin istua ja puhua päiväkausia. Perjantaina me käytiin siinä lähipubissa.. tai miksi pitäisi sanoa paikkaa, joka on päivällä kiinalainen ravintola ja illalla karaokepaikka.. noh oli miten oli, N ei vissiin oikein viihtynyt siälä ja ne lähti sit O'n kanssa jo aiemmin kotiin ja me jäätiin vielä Si'n kanssa sinne. Lauantaina lähdettiin sit keskustaan, pojat meni Hevimestaan ja me meniin S'n kanssa ensin Nelivitoseen, mut se olikin aika.. omituinen.. paikka, ja päätettiin siirtyä muualle. Ei vaan oikein tiedetty minne, mut onneksi siinä pankkiautomaatilla tavattiin jotain miehiä, jotka vinkkas et Gloria on kiva paikka. Mentiin sitten sinne, ja hauska iltahan meillä oli joraillessa. Kyllä on jotenkin yöelämäkin erilaista Oulussa, kuin täällä, paljon välittömämpää ja aidon tuntusta kiinnostusta oli ihmisillä, kun selvis, että ei olla, tai mä en ole, paikallinen. N ja O lähti taas ennen meitä kotiin ja me oltiin tietenkin pilkkuun asti ja sit ihmeteltiin että ei hitto, kauankohan menee että saadaan taksi.. Koitin siitä tsempata, et jos me ollaan selvitty koulujenpäättäjäisvloppuna Helsingissä, ni kyl me Oulussakin jaksetaan taksia venata.. mutta eikä mitä, alle kymmenen minuuttia ja oli pirssi alla! Kyl oli haikeeta lähteä takas kotiin, ja sielä taas huomas, kuinka tärkeitä ihmisiä Si ja N meille on. Pitäis saada vähintään kerran kuussa viettää vloppua yhdessä ja parantaa maailmaa.. Mutta kun välimatka on semmoset 600 kilsaa, ni se vähän rajottaa tapaamisia :(

Töissä tulee vähän takaiskuja nyt, kun kuulin että sitä toistakaan eläkkeelle jäävää virkaa ei tulla täyttämään.. Olin jo vähän nostatellut toiveitani, että saisin sieltä heinäkuussa kunnon työpaikan, kun toinenkin kirjastonhoitaja jää eläkkeelle. Just keskiviikkona sieltä jäi ensimmäinen, siis ensimmäinen sen jälkeen, kun mä olen tullut taloon, kirjastonhoitaja eläkkeelle.. Sen kyllä tiesin, että sitä paikkaa ei tulla täyttämään, mut kuvittelin kyl et kesällä sitten jo.. Mutta ei vissiin sitten niinkään... toimintaa vaan "tehostetaan" koko ajan, eikä palkata lisää henkilökuntaa... Kohta sielä pyörii pelkät palautus- ja lainausautomaatit ja asiakkaat saa ite Helmetistä etsiä tarvitsemansa, henkilökuntaa ei vaan enää oo.. Noh, hain mä kesätöihin, ehkä saan olla heinäkuun sitten kesätyöläisenä siälä.. 1167 hakijaa oli Vantaan kirjastoiden kesätöihin.. joo'o, on siinä melkonen hakijamäärä...

Jaa, jos sitä lähtis hakemaan verhot pyykkikoneesta ja veis ne epäekologiseen kuivaushuoneeseen kuivumaan, että sais ne vielä tänään takas ikkunaankin...

Tasaisen tappava tammikuu

Huh huh, kun meinaan olla reipas ja saada oikeen kaksi postausta kuukaudessa aikaan.. Mut totesin, että oon sitten taas pari vkoa töissä, ja eihän silloin ehdi mitään tekemään, joten parempi kirjotella kuulumiset nyt. Eipä sillä, että mulla nyt ois hirveesti kuulumisia, mistä kirjoitella. Rauhallinen tammikuu on ollut.

Töissä on ollut aika kiirusta, tai oli tossa alkukuusta kun olin ne kaks viikkoani. Välillä joutui oikein toivomaan, että ei tulis asiakkaita, että ehtis oikeitakin töitä tekemään, vaikka oikeesti ne asiakkaathan on niitä oikeita töitä, niitä vartenhan me sielä ollaan, eikä sitä kokoelmaa varten. Mutta silti se kokoelmanhoito tuntuu niin kovin paljon tärkeemmälle, kuin se, että etsii asiakkaalle kirjaa jonka oli kirjoittanut joku mies ja siinä oli vihreä kansi.. Ollaan nyt tammikuussa koitettu saada poistoja tehtyjä, ettei toi meidän uus pomo laita siivoojia tekemään poistoja, niinku se oli jossain kirjastossa (oisko ollut Oulunkylän kirjasto) aikaisemmin johtana ollessaan tehnyt. Toivottavasti ollaan tehty niitä tarpeeksi ja saadaan ite jatkaa poistojen tekemistä ilman että siihen sotkeentuu kukaan/ketkään kirjoista ja kokoelmista mitään tietämättömät. Kyllähän tommonen ukaasi tietenkin laittaa käsiin ja jalkoihin vähän vauhtia, varsinkin kun tietää että se on oikeesti sen aikaisemmin jo toteuttanut.

Siskon kanssa käytiin tossa muutama viikko sitten ulkona, jäätiin tohon Tiksiin, kun oli perjantai-ilta ja mä olin töissä kuuteen, ni jäi se ilta sen verran lyhyeksi valmistautumisen suhteen, että todettiin et päästään myöhemmin lähteen jos mennään vaan tohon. Tiksissä vaan on kovin heikot vaihtoehdot ravintoloiden suhteen.. Päädyttiin sit lopulta Pingviiniin, mikä on semmonen k-20 mesta. Olihan meillä siälä ihan hauska ilta, alakerrasta löytyi karaokekin. Mut kyl sitä moneen kertaan mietti, en onpa onni, ettei ole enää parikymppinen. Harva sen ikänen oikeesti tietää elämästä hirveän paljoa ja kyl sielä semmonen tietty epävarmuus leijui ilmassa koko ajan.

B'n kanssa kans käytiin tossa sunnuntaina vähän ulkoilemassa, vaikka alkuperänen suunnitelma oli, että otetaan vaan siinä B'n luona kalsarikännit.. Mut niinhän siinä sit tuppaa käymään, että parin jälkeen suunnitelmat muuttuu.. Harmi vaan, että mä olin oikeasti ajatellut, ettei mennä mihinkään, eikä mulla siis ollut mitään verkkareita kummempaa mukana. B sai kuitenkin kaivettua kaappinsa uumenista farkut, jotka mahtui kuin mahtuikin mulle, joten lähdinpä sitten sinisissä farkuissa liikenteeseen. En kyl muista koska oisin viimeksi käyttänyt sinisiä farkkuja julkisesti.. kymmenisen vuotta sitten, ehkä? Oh well, kiva ilta meilläkin oli, käytiin ensin yhdes baaris laulamas karaokea ja kun sielä pilkku läheni niin jatkettiin vielä toiseen. Ja siälä taas lähentelin B'n työkaveria. Voi hoh hoijaa mun kanssa taas.

No mut, illan pääajatuksena mulla oli, että B'llä on joku jonka kanssa puhua, jos siitä siltä tuntuu. Sillä kun on taas elämä kaatanut lisää paskaa niskaan. Mä en tajua miten voi mennä niin, että kun yhden ongelman selvittää, niin seuraava tulee tilalle.. miksi se ei ikinä lopu?? En halunnut ruveta tökkimään ja uteleen ja kyseleen ja vaatiin vastauksia, vaan ajattelin että parempi, jos B  kertoo omalla painollaan sen minkä tahtoo kertoa.

O'han on nyt ollut tipattomalla, uskomatonta kyllä. Täytyy myöntää, että vähän epäilytti, et pystyykö se oikeesti olemaan ilman olutta kuukauden, mutta kyllä se näköjään pystyy! Toisaalta, lopettihan se tupakoinninkin pari kuukautta sitten ihan seinään. Et se kyl pystyy mihin vaan, jos se vaan tahtoo. Viälä kun se tahtois muuttaa Ouluun, niin ois sekin homma hanskassa alta aika yksikön! En tiiä rassasko sitä, kun mä en oo ollut tipattomalla, kun se oli maanantaina vähän ärtynen, kun kotiuduin. Mut ottaen huomioon miten harvoin mä juon, niin en oo kyl todennut tarpeelliseksi ruveta tipattomalle. Mut ehkä mun ois pitänyt tukea O'n tipatonta olemalla itekkin tipattomalla? No, eikö se nyt melko tipatonta oo, kun en oo ku kaks kertaa käynyt ulkona, muuten en oo kotona juonut yhtä ainotta tölkkiä ja jos ollaan käyty ulkona syömässä, niin oon kans ottanut ihan vaan limsaa tai vettä..

Uudet silmälasitkin kävin tossa viime viikolla hankkimassa, tai siis kehykset kattelin. Nyt ootan vain kuumeisesti viestiä, että ne ois saapuneet linsseineen ja pääsis hakemaan ne. Pari viikkoa siinä pitäis mennä, joten toivottavasti tulevat täällä vkolla, eikä ens vkolla kun on töitä, ni sit joutuu sielä pinnistelemään ennenku voi ne hakea. Tästä kotoa voi vaan heti ampasta tohon tiksiin kun viesti tulee. Sanoin vaan heti sille optikolle, että mahdollisimman samanlaiset kuin nämä nykyset. Eihän näissäkään nyt suurta vikaa oo, linssit on vähän naarmuilla ja kehyksista maali kulunut parissa kohtaa. Mut totesin silti, että haluan nyt hakea uudet. Eikö sitä nyt kolmen vuoden välein saakkin jo laseja vaihtaa :)

Aikidossa oon nyt käynyt pari kertaa viikossa. Uuden puvunkin sain lauantaina, on paljon kivempi treenata kun on oikea puku, eikä teepaita ja verkkarit päällä. Mut toisaalta, olin autuaasti unohtanut, kuinka kuuma se puku onkaan. En uskalla edes ajatella, kuinka läkähdyttävää on kesällä treenata ton puvun kanssa.. Huomenna pitäis tulla palkka, ni ajattelin maksella sen jäsenmaksun pois kuleksimasta. 120 euroa/puoli vuotta. Ei ole hinnalla pilattu harrastus.

No jaa, josko sitä siirtyis sitten aamupalan pariin.. menee vähän myöhälle nämä aamut taas, kun Miro pitää mua hereillä joka yö siinä 6-8 välillä.. en tajua mitä sille pitääs tehdä, että se antaas mun nukkua..

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Niin se vuosi pääsi taas vaihtumaan, vähän niinkuin huomaamatta.. Tuntuu, että mun sisäinen kelloni/kalenterini elää edelleen jotain marraskuun alkupuolta.. Joulu ja uusvuos vähän niinku humahti ohi vaan. Jouluna ei tehty oikeen mitään, möllöteltiin O'n kanssa kotosalla koneiden ja telkkarin ääressä. Riisipuuron keitin joulupäivänä, muuten syötiin ihan perusruokaa ilman jouluvirityksiä. O'n isän luona käytiin siinä keskiviikkona kans, siinäpä meidän "sukujoulu". Ihan kiva, että ei ollut mitään hässäkkää ja töhinää, sai vaan olla omissa oloissaan. Mullahan piti olla välipäivät "työtön"-tilassa, mutta meninkin sitten töihin, kun mun toinen puolikas pyysi, jos voisin tehdä sen viikon että se sai jäädä Ouluun sairastuneen isänsä luo. Ihan kivahan se oli töissä käydä pari päivää kääntymässä.

O antoi mulle joululahjaksi aamu/kylpy/sauna-mikälietakin ja SingStarin. Aamutakkia olin erikseen toivonut ja luulin, että siinä on kaikki mitä saan, mut O yllätti ja oli hankkinut vielä SingStarinkin, kun olin siitä aikasemmin puhunut, et voitais joulun jälkeen hankkia se.. Nytkun ei voi enää lähtee S'n ja N'n luo lauleskelemaan, niin piti hankkia omat värkit ;) Siskon kanssa sovittiin, et käydään yhdessä joskus shoppailemas, ja hankitaan toisille lahjat sitten ja B'n kanssa ei olla ehditty vielä lahjoja vaihtamaan. O'n isältä saatiin lahjakortit ja arpoja (ei tullut euroja arvoista, harmi kyllä) ja O'n isovanhempien kanssa käytiin tossa sunnuntaina syömässä, niin lahjoivat meitä kans suklaalla, leffalipuilla ja rahalla. Kaiken kaikkiaan ihan kivat lahjat siis, eipä sitä oikein enää osaa mitään isoja joululahjatoiveita esittää edes.

Uuden vuoden vietin siskon ja lasten kanssa siskon luona. Syötiin hyvin, poltettiin lasten kanssa vähän jättisädetikkuja (ei kumpikaan siskon kanssa tohdittu ruveta rakettien kanssa leikkimään, ja lapset on vielä niin pieniä, että sädetikut meni ihan hyvin, vaikka vanhempi vähän kyselikin, että miksi ei ole pommeja...) ja laulettiin siskon kanssa SingStaria. Sisko meni jo ennen puolta yötä nukkumaan ja mä kattelin telkkaria puoli kolmeen asti. Hurjat 2 siideriä join siinä illan aikana, että oli kyllä erittäin poikkeava vuoden vaihtuminen. Ehkäpä sitä on tullut vanhaksi? O ei halunnut lähteä mun kaa (siälä on lapsia!) ja O jäi sitten itekseen kotiin vahtimaan että kissat selviää raketeista. Ei oo aikasemmilta vuosilta kokemusta, miten ne niihin reagoi, kun ei oo ikinä oltu kotona.. Noh, kissat oli nukkuneet raketeista huolimatta, että eipä tarvi enää tulevina uusina vuosina potea huonoa omaatuntoa niiden "hylkäämisestä" kun ei ne näköjään pelkää raketteja pätkääkään.

Kuvittelin, että uus vuos olis jotenkin surullinen, koska viime uutena vuotena tuli puheluja, että äiti on joutunut sairaalaan, eikä tule selviämään. Ja nythän äidin kuolemasta on "jo" päivän päälle vuosi. Mutta jotenkin se ei sitten kuitenkaan pyörinyt koko iltaa mielessä, vaikka niin oletin. Ehkä se Angry Birds-kimblen pelaaminen ja  siskon kanssa laulaminen harhautti ajatuksia niin, että ei päässyt vajoamaan murheisiin. Ihmeellisesti se aika vaan auttaa, tässäkin tapauksessa vuosi on tehnyt ihmeitä. Ajatukseen on jo tottunut, ja asiasta voi puhua ilman että saman tien ratkeaa parkumaan ja vollottamaan.

Tänään reippailin ja kävin kirjastossa (ottamas kopion palkkalaskelmasta Kelaa varten) ja pankissa. Ajattelin pankissa sopia tosta mun opintolainan takaisinmaksusta, mutta sinnehän ei niin vaan marssita ja luulla, et pääsee jonkun puheille.. ei, mullehan piti varata huomiseksi erikseen aika jollekkin pankkineuvojalle.. Voi huh huijaa tätä maailman menoa, kun rahoistaan ei pääse eroon vaikka yrittäis.. Noh, pitää huomenna reipastua uudestaan ja käydä oikeesti sopimassa siitä takaisin maksusta..

Kävin myös kaupassa hakemassa ainekset tofuun currykookosmaitokastike hässäkkään. Söin sitä sunnuntaina, kun oltiin sielä "perhepäivällisellä" ja se oli niin tajuttoman hyvää, että piti heti käynnistää Google ja tutkia reseptejä. Ei toi nyt varmaan niin hyvää ole kun ite tekee, mut se olikin niin hyvää sielä ravintolassa, että vaikka toi oliskin vaan puolet niin hyvää, niin se ois silti älyttömän hyvää.. Joten peukut pystyyn jahka alan kuumentamaan pannua.. Jospa tästä nyt ensin suuntais tiskaamaan, niin ois pannu mitä kuumentaa!

End of an Era

Kerran kuussa näyttäis olevan mun päivitystahti, mutta väliäkös tuolla. En nyt jaksa ottaa paineta siitä, että en saa aikaiseksi tänne kirjoitella, vaikka päässä pyöriikin ajatuksia, joita vois tänne naputella. Eikä mun lukiakuntakaan ole niin iso, että niitä paljoa haittais mun hidas päivitystahti! ;)

Tosiaan, yhden aikakauden päätös koitti torstaina, kun käytiin pakkaamassa N'n ja Si'n tavarat kuorma-autoon ja perjantaina lähtivät Ouluun. Vaikka sen tiesi, että niiden lähtö tulee oleen kova paikka, niin en silti uskonut, kuinka koville se oikeasti otti ja ottaa edelleen. Vietettiin ensin edellisenä lauantaina Si'n ja siskon kanssa tyttöjen iltaa, saunottiin, tehtiin hyvää ruokaa (harvoinpa tulee tehtyä perunamuusia alottelun lomassa!) ja laulettiin singstaria. Siitä suunnattiin sitten Städäriin, koska pitihän meidän jättää paikalle hyvästit, niin monet hauskat illat ollaan siellä Si'n ja muiden kanssa vietetty! Siskon kanssa ei olla aikasemmin sielä oltu, niin lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, nyt siskokin tietää mimmonen mesta on Städäri! Toisaalta, vois ehkä olla onnellisempi ihminen, jos ei tietäis... No joo, vitsi vitsinä, ohan se ihan omanlaisensa mesta täällä pääkaupunkiseudun diskoteekkien seassa :)

Maanantaina käytiin sit vielä O'n kanssa palauttelemassa tavaroitamme puolin ja toisin oikeisiin koteihin N'n ja Si'n kanssa ja päädyttiin siinä sit ottaan lähibaareissa tuoppi jos toinenkin. Humalatila yllätti ainakin O'n perusteellisesti (toisaalta, ei se nyt suuri yllätys loppujen lopuksi ole, kun tilannetta ajattelee) ja meni se kotiinpaluu sitten taas sellaiseksi sekoiluksi, että maksettiin vajaa 80 euroa taksimatkoista.. Hoh hoijaa taas. Ei voi muuta todeta, että nyt voitais O'n kans pitää vähän taukoa näillä meidän yhteisillä juomareissuilla, kun ne aina päätyy ränkkäämiseen ja siihen että mä harhailen yksin jossain päin Helsinkiä... Paree vaan, jos nyt juodaan sitten eri porukoissa, niin säästytään siltä.

Mutta joo, aina illan päätteeksi on tullut Si'lle itkeskeltyä sitä niiden lähtöä, ja torstaina oli kyllä ihan hirveetä halata Si'a hyvästiksi, kun tiesi että seuraavaan näkemiseen menee kuukausia. Perjantaina itkeskelin kotona sitten vähän enemmän, olo oli vähän sama, kuin joku ois kuollut. Mikä on ihan naurettavaa, ymmärrän sen kyllä järjellä, mutta tunteet sanoo mitä sanoo. Kuitenkin Si on ollut mulle täällä se ihminen, joka on kaikkein parhainten ymmärtänyt miltä musta tuntuu asua täällä, kun ei viihdy yhtään. Koska siitä tuntui ihan samalta. Ja muutenkin ollaan Si'n kanssa niin samalla aaltopituudella, tiesi että sille voi aina soittaa tai laittaa viestiä, jos on joku tarve. Onhan mulla täällä B, mutta B tekee niin sairaan paljon töitä ja sen oma elämä on tarpeeksi vaikeeta, että en mä siihen viitti ruveta vielä omia ongelmiani vuodattamaan päälle. Ja on sisko, mutta silläkin on lapset, ne vie ihan tarpeeksi aikaa ja energiaa. Eikä sillä, että mulla nyt ihan oikeesti loppujen lopuksi olis edes mitään vuodatettavaa, kaikkihan on ihan hyvin.

Vaikka tietää, että ei tämä meidän ystävyys mihinkään lopu, yhteydenpito muuttuu vaan vähän. Ja ollaan O'n kanssa helmikuussa lentämässä Ouluun niiden luo, O tänään selvittelee töissä, et saako se ne päivät vapaaksi mitä ollaan suunniteltu, ja ostetaan lentoliput toivottavasti tänä iltana. Mut on se nyt vähän eri asia viettää 45 min - tunti paikallisjunassa ja metrossa, et näkee niitä, tai lentää tunti koneella, että näkee niitä. Toki on ihanaa, että ne muutti just Ouluun, joka on mulle rakas kaupunki jo ennestään, niin sinne lähteminen ei oo mulle mitenkään vastahankaista.. mut Oulu on myös hyvin kaukana. 600 km tässä välissä on aika paljon.

Edelleen toivon vain sitä, että O ottaa nyt oikeesti kipinän ja mekin muutettais täältä jonnekkin muualle. Kyllähän se silloin maanantaina kaljan voimalla totes, että joo, muutetaan vaan. Mutta sen tietää, että ei se sitä tosissaan oikeesti tarkoita, jos siltä selvinpäin kyselee, niin se menee semmoseksi kiertelyksi.. Muutenkin se on viimeaikoina mennyt taas siihen, että O ei puhu mulle oikeen yhtään mitään. En tiedä, johtuuko se vaan tosta N'n lähtemisestä, että se sulkeutuu itseensä, vai mikä on. Mutta kun ei viittis ruveta tivaamaan, että mikä on. Mielummin antaa toisen nyt hetken aikaa möllöttää itekseen.. Mut jos tilanne jatkuu muuttumattomana, niin sitten se täytyy laittaa seinää vasten, että mikä on kun ei puhu.

Huomenna lähdetään siskon ja lasten kanssa Raisioon meidän toisen veljen perheen luo viettämään itsenäisyyspäivää. Veli on kyl ite duunissa laivalla, että sitä ei nähdä, mut nähdäänpä vaimoke ja lapset. Ollaan sielä yötä ja tullaan perjantaina takas. Perjantaina lähdetään sit B'n ja L'n kanssa Forssaan Klamydian keikalle, ja minä toimin kuskina! En oo ajanut autolla reiluun pariin vuoteen.. Niinpä käytiin B'n kanssa vähän sunnuntaina ja maanantaina harjoittelemassa sen autolla, joka on automaattivaihteinen. Manuaalivaihteistahan mä en oo ajanut seittemään vuoteen metriäkään.. Olihan se vähän hirvittävää jossain tuola kehä I:llä ajella sunnuntai-iltapäivänä. Mut kyllä se ihan hyvin sujui, hitaasti mutta varmasti päästi jokaiseen päämäärään. Ja maanantaina käytiin sit Helsingin keskustassa pyörimässä.. Sielä mä ajelin mm. Mannerheimintiellä, Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla. Semmosilla teillä en oo ikinä uskallanut kuvitellakkaan ajelevani, ja sielä mä vaan hissuttelin muiden autojen seassa! Eikä edes tullut mitään lähellä piti -tilanteita, mut toisaalta mä ajoinkin niinku ois ollut kananmunia kyydissä ja turvavälit oli semmosta kymmenen metrin luokkaa :) Siinä riittä B'llä hupia, kun se kuitenkin ajaa ammatikseen autoa täällä, niin sillä on vähän eri tuntuma ensinnäkin autoon ja toisena noihin teihin..

No mut pääasia, että on nyt jonkinmoista tuntumaa autoon, niin tohtii lähtee ajaan tommosta kevyttä 130km matkaa.. huh huh.. L on vielä perjantaina töissä niin, et päästään joskus puoli yhdeksän aikaan lähteen.. Joten pitää laittaa ihtensä kuntoon täällä ja sit kruisailla Forssaan, heittää tavarat hotelliin ja kiiruhtaa baariin. Otettiin tosiaan hotellihuone sit sieltä, että mun ei tarvi lähtee siinä aamuyöllä vielä ajelemaan takasinkin. Saapahan sitten edes vähän nukuttua ennen kotimatkaa.