Opintopisteet kasassa, vihdoinkin!

Hianosti seisoo Winhassa 211 opintopistettä! Sain siis jopa yhden ylimääräisen kasaan tässä puolentoista vuoden extra-ajallani ;) Sen verkkojulkaisun kanssa kävikin sitten niin, että opettaja laittoi spostia mulle, että tämä onkin jokin muinaisjäänne ja turha kurssi minulle, en saakkaan siitä arvosanaa.. Eh...? Noh, oli miten oli, pääasia että mulla on tarvittavat 210 opintopistettä kasassa ja tutkinto valmis. Jos olisin joutunut tekemään enemmän tuon verkkojulkaisemisen kurssin eteen, kuin vain zippaamaan ne aikaisemmin tekemäni verkkosivut, olisin varmasti vaatinut siitäkin kurssista arvosanan Winhaan, mutta koska sen eteen nyt tein niin vähän töitä tänä syksynä, niin enpä viitsinyt ruveta ärjymään.

Tänään käytiin naapurin kanssa viemässä mun elektroniikkaromu Etappiin kierrätykseen, olen sen verran luontohippi, että halusin viedä ne itse oikeaan paikkaan, sen sijaan että olisin vain jättänyt ne tonne jätekatoseen, niinkuin moni tekee pois muuttaessaan. Kummasti tuli tilaa nurkkiin kun pois lähti tietokoneenraato, kotiteatteri, kirjoituskone ja imuri. Yksi vaihe muutossa taas takanapäin. Toisaalta, monta vaihetta on vielä edessäpäin. Eilen B soitti sen työkaverinsa kanssa, ja sovittiin sitä muuttoa siihen malliin, että hän tulisi silloin 20. pvä ja pakattais kamat autoon ja hän toisi ne sitten välipäivinä Vantaalle kun kotiutuu täältä lasten kanssa. Eli meidän tarvii O'n kanssa ottaa junaan kissat ja kissojen ruokakupit (ja tietty mulle vähän vaatteita ja meikit) koska kaikkea tarvittavaahan mulla (ja kissoilla) kyllä on jo O'n luona sen verran, että selviän sielä välipäiviin asti ilman kamojani. Varsinkin kun kuitenkin suurin osa noista noista kamoista on sellaisia, joita ei kuitenkaan tulla Vantaalla purkamaan ollenkaan. Oli kyllä todella ystävällinen mies, lupasi heti, että jos ei kaikki mahdu samaan kuormaan, niin hän voi kyllä käydä välillä heittämässä osan Lehtimäelle lämpimään säilöön ja tulla sitten hakemaan lisää ja sama sitten kun se tuo kamoja, pitää vain pakata kamat niin, et mitä tarttis tuoda silloin välipäivinä ja mitä voi tuoda myöhemmin. Joten eipä tarvitse muutostakaan enää stressata, ainoastaan toivoa että kaikki menee suunnitellusti.

Tänään sain pitkästä aikaa aikaiseksi ja siivosin.. En ookkaan siivonnut sen jälkeen kun olen Vantaalta kotiuduin, ja oli täällä kylllä jo sen näköistäkin. On vain ehkä ollut pikkaisen muutakin tekemistä. Tosin nyt keittiö on sen verran pullollaan K'n muuttotavaraa/roskaa että sitä en saanut sen kummemmin siivottua. Mutta eipä tässä nyt jaksa kyllä pahemmin asian eteen ahkeroida, kun tietää että muutaman viikon päästä edessä on kuitenkin poismuuttosiivous.

En nyt tiedä, lähtisinkö vielä käymään kissojen kanssa Vantaalla ennen muuttoa.. toisaalta, ohan se n. 70 € menoerä kun kissojen kanssa matkaa junassa, mutta taas toisaalta, ei mulla oo täällä mitään tekemistä (paitsi pakkaaminen ja lauantaisin töissäkäyminen) joten miksi en lähtisi..? Pitää O'n kanssa keskustella asiasta kun se seuraavan kerran kotiutuu meseen. Tänä vloppuna en pääse lähtemään, kun K'lla on muutto ja olen hänen pupunsa vahtina sunnuntaihin, kunnes pupukin muuttaa uuteen kämppään. Jos lähden ens vkon lauantaina, niin voin kotiutua sitten O'n kanssa perjantaina, pakata la-ma tavarat kasaan töiden ja valmistujaisjuhlan lomassa. Kuulostaa mielestäni ihan suunnitelmalta :)

Viimeistä arvosanaa odotellessa...

Nyt on sitten sillä tavalla, että kaikki arvosanat yhtä lukuun ottamatta on Winhaan merkittynä! Tuo puuttuva kurssi on se Verkkojulkaiseminen, ja laitoin siitä opettajalle spostia tänään ja se sanoi huomenna tarkistavansa sen, kun muisteli, että olisi jo kaikki arvosanat Winhaan laittanut. Että niin vaan tuli kaiken tämän ressin ja paniikin seassa tehtyä kaikki vaadittavat tehtävät ja valmistuminen on vihdoinkin, viiden pitkän vuoden jälkeen, edessä! Eilen löysin vielä tutorpassinikin kaapista, ja laitoin siitä koulutusohjelmapäällikölle spostia, että keneltäköhän mun kannattaisi kysellä, josko saan niistäkin tunneista opintopisteitä. Vaikka ei ne opintopisteet mulle ole tärkeitä, koska niitä on jo tarpeeksi, mutta haluaisin todistukseen sen merkinnän, että olen toiminut tutorina, koska siitä voi olla apua työnhaussa, työnantajat varmasti ottaa sen positiivisena asiana. Tietotekniikan ja informaatio-oikeudenkin sain suit sait sukkelaan tehtyä, ei mun tarvinnutkaan onneksi tehdä kuin joku reilu kymmenen tiedonhakua Finlexistä ja Edilexistä ja se oli sillä selvä, kolmonen tuli siitäkin. Ehkä vähän vedin yhdessä spostissani opettajalle masennuskorttia esiin.. Mut siihen mulla on kyllä oikeus, jos en saa hyödyntää sitä tässä että saan helpotuksia kouluhommiin, niin missäs sitten? ;) Jännästi kyllä sen jälkeen, kun olin tuon vihoviimeisen tehtävän palauttanut nukuin 13 tunnin yöunet.. En nyt sanoisi, että on mitään univelkaa kertynyt ja rupeis stressi purkautumaan.. Pah, sanoisinpas!

Tänään tuli palkkalaskelma.. olin vähän yllättynyt kun summa oli sama, mitä ennenkin, vaikka työaika on lisääntynyt 2h/pvä.. Ilmeisesti ei oo sit palkanlaskentaan asti ilmotettu tästä työajan muutoksesta, pitää huomenna ottaa ja soittaa sinne että oon tehnyt vähän enemmän tunteja, kuin mitä palkkalaskelmassa lukee.. Toivottavasti saavat tunnit korjattua nopeasti, ja saan puuttuvat eurot, kun tässä nyt kuitenkin ois joulu ja iso muutto tulossa...

Joulu... en ole yhtään jouluihminen, en ole ikinä ollut. Turha kulutusjuhla mun mielestä. En nauti lahjojen shoppailusta (lahjojen saamisesta kyllä). Mutta olen ollut aikaisin liikkellä ja hankkinut jo O'lle joululahjan, nyt vaan istun peukut pystyssä, että se ehtii tulemaan ennenkuin muutan pois täältä, koska tilasin kaverin kanssa kimpassa, niin kurjaa jos kaveri joutuu sitten erikseen vielä lähetteleen sitä Vantaalle. Pitää vielä miettiä lahjat sielunsiskolleni ja hänen pojalleen (kummipoikani), B'lle, siskolle ja hänen lapsilleen.. Ostan kohta afrikkaan vuohen ja siinä on mun joululahjani heille... Joulusta puheenollen, eilen satoi täällä ensilumi, joka on edelleen maassa. Ehtisköhän tässä vielä käymään pulkkamäessä rikkomassa ton pulkan lopullisesti, kun se edellisellä reissulla jo jonkin verran hajos..?

Käytiin tänään K'n kanssa irtisanomassa nämä kämpät, tästä se muutto alkaa! Tosin muuttoaikataulu on vielä täysin auki.. On ollut B'n kanssa puhetta, että hänen yksi työkaverinsa voisi tulla muuttamaan kun sillä on farmari+peräkärry, mutta valitettavasti hän ei luultavasti pääse silloin 20. päivä, jolloin olin muuton suunnitellut, koska hänellä on lapsia ja lapsilla joululoma.. Joten, jos hän tulee hakemaan muuttotavarat aikaisemmin ja tänne jää vain kaikkein välttämättömin.. Mutta tarvittaisiin vielä kyyti O'n ja kissojen kanssa silloin 20. pvä Vantaalle.. Oon koittanut katsoa minkä hintaista on auton vuokraaminen, jos sais sen niin että sen ottaa täältä ja palauttaa Vantaalle... mutta sehän se vasta kallista onkin, ilmeisesti ois halvempaa jos otan sen täältä, ajan Vantaalle ja seuraavana päivänä takas tänne palauttamaan sen, missä ei mielestäni ole kyllä mitään järkeä.. Ehkä tässä täytyy lähteä autovarkaisiin..

Elämä se on yhtä vuoristorataa

Puuuuuuh, kun tunteet heittelee päivästä toiseen ja tunnista toiseen tämän kouluhässäkän kanssa... Ensin olin onnellinen kun yksi opettaja antoi paljon tehtäviä anteeksi, niin eiköhän sitten toinen opettaja, juurikin tämä tietotekniikan ja infromaatio-oikeuden opettaja vastaa spostiin että juu, sulta puuttuu vielä 5 tehtävää 6sta sen referaatin lisäksi! ARGH! Gimme a break!! Sellastakin huviajelua tässä vuoristoradassa, että ei pahemmasta väliä... Sitten tänään iski pikkiriikkinen paniikki kun menin tutkimaan Winhaa ja huomasin että jaa, siälä on mulla 194 opintopistettä kasassa ja enää 3sta kurssista puuttuu  merkinnät, yhteensä 12 op tulee niistä.. 194+12=206... WTF??? Siitähän uupuu 4 op, tän koulutusohjelman laajuus on 210 op. Miten voi olla, kun laskettiin niin tarkkaan koulutusohjelmapäällikön kanssa näitä silloin syyskuun alussa ja katottiin, että mullehan tulee viälä muutama ylimääräinenkin piste... Siinä jo paniikissa laitan spostia koulutusohjelmapäällikölle, et miten tää voi olla näin... Mut tarkasteltuani Winhaa aikani luulen löytäneeni virheen, koska se 194 op on laskettu 22.11 asti ja olen 23.11 saanut kolmesta kurssista arvosanat, yhteensä 9 op, niin mullahan onkin oikeesti 203 op kasassa jo! Melkosen syvän huokauksen päästin, kun huomasin ton. Mut kyllä kaikki mistä vaan voi stressiä tässä vaiheessa saada, niin osuu mun kohdalle...

Mutta nyt oikeesti mun tarvii tehdä enää toi kirjastojen tietojärjestelmien tehtävä ja sitten ne tietotekniikan ja informaatio-oikeuden tehtävät mitä se opettaja laittaa mulle toivottavasti viimestään huomenna. Sen referaatin palautin sille tänään, toivottavasti se kelpaa eikä se rupea siitä mitään huomauttelemaan.. Kyllä huomaa että se opettaja on lakimies, koska se ei anna kyl yhtään armoa... Niin, se tiedonlähteiden kurssikin oli vaan pompsahtanut Winhaan arvosanan kanssa, vaikka luulin että mulla oli siitä vielä jotain tehtäviä tekemättä, eipä sitäkään opettajaa enää kauheasti jaksa kiinnostaa että olenko varmasti tehnyt saman verran töitä kuin muut kurssin suorittaneet :) Ne kadonneet verkkosivutkin löytyi tosiaan sieltä koulun M-asemalta, niin sain ne zipattua ja laitettua opettajalle, arvosanaa en ole niistä vielä saanut. Sen 12 sivun raportin avulla sain niistä kahdesta muusta "tietoteknisestä" kurssista kummastakin kolmosen arvosanaksi :)

K muuttaa 2.12 alkaen uuteen kämppään, joten tässähän alkaa kohta armoton siivoaminen ja pakkaaminen mullakin. Pitää nyt tuumailla tätä muuttoaikataulua, et miten koko homma ois järkevin tehdä.. Teleportti ois kyllä tässä vaiheessa niin näppärä... Jotenkin ei yhtään innosta ajatus tavaroiden pakkaaminen ja kantaminen autoon, 300 km ajelemista, muuttolaatikoiden kantaminen 5. kerrokseen (joo, O'n luona ei ole hissiä...) ja sitten miettiä et mitä tavaroita mun kannattaa purkaa ja mitkä kannattaa jättää puoleksi vuodeksi muuttolaatikoihin odottamaan muuttoa Tampereelle.. Ja mitä teen noiden kissojen kanssa? Missä vaiheessa ne muuttaa...?

Sen verran koville on tämä koulustressi ottanut, että alotin toissailtana unilääkkeet uudestaan. Ei ole mitään järkeä, että pyörin sängyssä tuntitolkulla kun en saa unta kun mietin koulua ja ties mitä ja olen sitten rättipuhkikiukkuväsynyt päivän.. Niinpä päätin popsia niitä nyt tässä muutaman viikon, kun kerran niitä on vielä jäljellä. Josko töissäkin tajuais taas asiakkaiden kysymyksistä jotain, kun on kunnon yöunet alla.

Loppusuora siintää horisontissa

Tässä olisi enää 10 päivää jäljellä, ja sitten pitää kaikkien opintosuoritusten olla palautettuina opettajille että heillä on viikon verran aikaa arvioida ja laittaa arvosana Winhaan. Tutkintoanomus täytyy viedä opintotoimistoon viimeistään 5.12, joten siihen mennessä pitää olla kaikki opintosuoritukset merkittyinä Winhassa. Muutama opettaja on nyt sähköpostilla "häätyytellyt" tehtäviensä perään, laitoin kaikista mun rästissä olevista "tietoteknisistä" kursseista vastaavalle opettajalle paluusähköpostia jossa listasin mitä kaikkea multa vielä uupuu sen kursseista.. Opettaja oli reilu, ja vastasi että kirjotat raportin Net.:verkkoviestinnän käsikirjasta, kun mainitsin että olen sen saanut juuri luettua, eikä mun tarvitsekkaan tehdä niitä kahta muuta raporttia, mitä se oli alunperin mulle laittanut. Verkkojulkaisukurssinkin saan sillä läpi, että zippaan aiemmin tekemät verkkosivuni ja lähetän ne hänelle, ei tarvitse kirjoittaa raporttia niistä. Sitten pitäisi vielä tehdä yksi tehtävä että saan kirjastojen tietojärjestelmät suoritettua, Tiedonlähteistä odotan edelleen opettajan vastausta, et mitä mun tarvii tehdä, että se kurssi tulee suoritettua.. Tietotekniikka ja informaatio-oikeuden kurssin vetäjälle laitoin spostia ja kyselin että voisko se antaa mulle H:n kurssista kun olen kuitenkin tentin aikoinani tehnyt ja ollut läsnä tunneilla.. Eniten mua tällä hetkellä jännittää tuo Tietotekniikka ja informaatio-oikeus ja se, että en löytänytkään verkkosivujani tikulta, missä olen koko ajan kuvitellut niiden olevan. Nyt elän toivossa, että ne ovat koulun M-asemalla, pitää maanantaina suunnata koululle kaivelemaan sivut aseman kätköistä.

Mutta siis, sen jälkeen kun opettaja oli vastannut että ei tarvitse tehdä sitä eikä tuota, niin tuli ensimmäisen kerran koko syksynä se fiilis, että ihan oikeesti, mä valmistun! Nyt on oikeesti enää niiiiiin vähän hommia tehtävänä, että mä pystyn tähän! Varsinkin kuin kirjoitin siltä istumalta sen raportin siitä kirjasta, siitä tuli yhteensä 12 sivuinen, ja kirjoitin sitä puoli neljään asti aamuyöllä! Halusin tehdä siitä kunnollisen, kun kerran sain niin paljon niitä muita tehtäviä anteeksi. Vaikka O koko ajan hokee, että kyllä sä valmistut, ne haluaa sut ulos sieltä koulusta valmistuneena, mut silti on vaan itellä ollut koko ajan pelko, et joku menee pieleen. Vaikka aiemmin postailin kuinka olen optimisti, niin tämän asian kanssa en ole kyllä osannut olla optimistinen. Näköjään kun tulee kyse asioista, joilla on todella, todella paljon mulle merkitystä, niin pessimisti ottaa vallan.

Yllättävää kyllä, en ole edelleenkään saanut yhtään ykköstä arvosanaksi, vaikka olen palautellut tehtäviä kuinka vajaina :) Siitä lasten ja nuortenkirjallisuudesta, minkä palautin vajaana sain kakkosen. Ja lastenkirjastotyöstä sain peräti kolmosen, hyvin pitkälti varmaan sen tähden, että kävin sielä kirjastossa ja tein haastattelun, koska sitä osuutta niistä kurssitehtävistä opettaja kehui sähköpostissa. Muut sille kurssille tehdyt tehtävät palautin vajaina (tein esittelyn kahdesta eri kirjastojen lukudiplomeista kolmen sijaan, luin vain kaksi artikkelia raporttiini...) mutta kolmonen sieltä silti pompsahti.

K'n kanssa tossa pari päivää sitten puhuttiin tästä mun valmistumisesta, tästä paniikista ja stressistä mitä mulla on ollut vähän pitkin syksyä ja varsinkin nyt marraskuussa. K sanoi, että entä jos mun masennus "laukeaa" taas, koska stressistähän se viimeksikin otti sen viimeisen tippansa ja tuli "vierailulle". Itse en ole tajunnut asiaa ajatella ollenkaan, ja K'n sanomana tuo ajatus kyllä säikäytti! Justiinhan mä olen päässyt takaisin jaloilleni sieltä masennuksen kourista, enkä todellakaan halua vajota sinne koskaan ikinä enää... mutta, se vaara on koko ajan olemassa ja merkit on ilmassa. Mitä jos masennun, kun saan tämän kouluhärdellin loppuun, paperit käteen ja muuton Vantaalle tehtyä? Vantaalla mulla ei kuitenkaan ole sen tarkempaa suunnitelmaa elämälleni vielä, kun ei ole työpaikkaa odottamassa. Onhan sielä O, bestis, siskoni ja muita hyviä ystäviä.. mutta silti, elämään tarvitaan muutakin sisältöä, tai minä ainakin tarvitsen. Tottahan yrityksenä on hakea töitä mahdollisuuksien mukaan, mutta toisaalta, niitä samoja paikkoja hakee varmasti moni muukin. Tämä nyt on ehkä vähän turhaa jossittelua, mutta silti, kyllä tuo K'n kanssa käyty keskustelu laittoi ajattelemaan. Vaikka kuinka toivoisin, että masennukseni olisi vain tuollainen kertaluontoinen, olosuhteiden pakosta tapahtunut oikku, niin totuus on että mullahan nyt sitten on taipumusta masennukseen, ja se voi tulla uudestaan vierailemaan elämääni...

Mitäs muuta mulle kuuluu... ei oikeestaan mitään, koko elämä pyörii nyt koulutehtävien ja naamakirjan  ympärillä.. Kirjaston lauantaiaukioloaikaa on nyt marraskuussa pidennetty ja työt alkaa jo yhdeksältä.. mikä tarkoittaa sitä, että mun pitää herätä seittemän jälkeen että ehdin puoli yhdeksältä lähtevään bussiin. Viime lauantai meni ihan ok, heräsin suht pirteenä, vaikka en ollut nukkunut kuin viitisen tuntia, mutta tänä aamuna ja koko päivän töissä kyllä väsytti... Vaikka kuinka join energiajuomaa, niin aivot oli kyllä melkoisessa sumussa päivän. Noh, selvisin kuitenkin päivästä ihan kunnialla, enpä mitään hirveän vaativia hommia kyllä tehnytkään, hyllytin, syötin tilauksia järjestelmään, hain hyllyvarauksia ja muovitin isoja kirjoja, kun ne tuntuu jostain "kumman" syystä jäävän sinne muovitushyllyyn. Onneksi oli rauhallinen päivä, eikä tullut mitään erityisempiä asiakkaita kummien kysymyksien kanssa.. Eräs asiakas kysyi kun olin hakemassa hyllyvarausta, että onko lapsille tikkukirjaimilla olevia kirjoja, kun hänen lapsensa osaa lukea vasta semmoisia.. Noin yksinkertainen kysymys ja mä jouduin oikein pinnistelemään, että onkos meillä..? Ohjasin heidät tavutettujen kirjojen ääreen, niissä ainakin on tikkukirjaimellisia kirjoja. Jännästi tuo unenpuute vaan vaikuttaa aivoihin, en ymmärrä miten O pystyy elämään jatkuvassa unenpuuttessa, sehän siis nukkuu jotain 5-6 tuntia joka yö.. en mä vain selviäisi. Töistä kotiuduttuani hengasin hetken koneella ja sitten menin sänkyyn "lukemaan", unihan siinä yllätti.. K rymys töistä kotiin ja herätteli kiukkuamisellaan, mutta onneksi tajus että olin päikkäreillä (en ollut jaksanut laittaa huoneeni ovea kiinni) ja vetäytyi sit omaan huoneeseensa kiukkuamaan. Siinä sitten pari tuntia unta, sen jälkeen tunnin verran heräilyä ja vihdoin alkoi olo olemaan ihmismäinen. Mä en vaan ole aamuihminen, en ole ikinä ollut, enkä usko että tulen edes vanhuksena olemaan...