Kerran kuussa näyttäis olevan mun päivitystahti, mutta väliäkös tuolla. En nyt jaksa ottaa paineta siitä, että en saa aikaiseksi tänne kirjoitella, vaikka päässä pyöriikin ajatuksia, joita vois tänne naputella. Eikä mun lukiakuntakaan ole niin iso, että niitä paljoa haittais mun hidas päivitystahti! ;)
Tosiaan, yhden aikakauden päätös koitti torstaina, kun käytiin pakkaamassa N'n ja Si'n tavarat kuorma-autoon ja perjantaina lähtivät Ouluun. Vaikka sen tiesi, että niiden lähtö tulee oleen kova paikka, niin en silti uskonut, kuinka koville se oikeasti otti ja ottaa edelleen. Vietettiin ensin edellisenä lauantaina Si'n ja siskon kanssa tyttöjen iltaa, saunottiin, tehtiin hyvää ruokaa (harvoinpa tulee tehtyä perunamuusia alottelun lomassa!) ja laulettiin singstaria. Siitä suunnattiin sitten Städäriin, koska pitihän meidän jättää paikalle hyvästit, niin monet hauskat illat ollaan siellä Si'n ja muiden kanssa vietetty! Siskon kanssa ei olla aikasemmin sielä oltu, niin lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, nyt siskokin tietää mimmonen mesta on Städäri! Toisaalta, vois ehkä olla onnellisempi ihminen, jos ei tietäis... No joo, vitsi vitsinä, ohan se ihan omanlaisensa mesta täällä pääkaupunkiseudun diskoteekkien seassa :)
Maanantaina käytiin sit vielä O'n kanssa palauttelemassa tavaroitamme puolin ja toisin oikeisiin koteihin N'n ja Si'n kanssa ja päädyttiin siinä sit ottaan lähibaareissa tuoppi jos toinenkin. Humalatila yllätti ainakin O'n perusteellisesti (toisaalta, ei se nyt suuri yllätys loppujen lopuksi ole, kun tilannetta ajattelee) ja meni se kotiinpaluu sitten taas sellaiseksi sekoiluksi, että maksettiin vajaa 80 euroa taksimatkoista.. Hoh hoijaa taas. Ei voi muuta todeta, että nyt voitais O'n kans pitää vähän taukoa näillä meidän yhteisillä juomareissuilla, kun ne aina päätyy ränkkäämiseen ja siihen että mä harhailen yksin jossain päin Helsinkiä... Paree vaan, jos nyt juodaan sitten eri porukoissa, niin säästytään siltä.
Mutta joo, aina illan päätteeksi on tullut Si'lle itkeskeltyä sitä niiden lähtöä, ja torstaina oli kyllä ihan hirveetä halata Si'a hyvästiksi, kun tiesi että seuraavaan näkemiseen menee kuukausia. Perjantaina itkeskelin kotona sitten vähän enemmän, olo oli vähän sama, kuin joku ois kuollut. Mikä on ihan naurettavaa, ymmärrän sen kyllä järjellä, mutta tunteet sanoo mitä sanoo. Kuitenkin Si on ollut mulle täällä se ihminen, joka on kaikkein parhainten ymmärtänyt miltä musta tuntuu asua täällä, kun ei viihdy yhtään. Koska siitä tuntui ihan samalta. Ja muutenkin ollaan Si'n kanssa niin samalla aaltopituudella, tiesi että sille voi aina soittaa tai laittaa viestiä, jos on joku tarve. Onhan mulla täällä B, mutta B tekee niin sairaan paljon töitä ja sen oma elämä on tarpeeksi vaikeeta, että en mä siihen viitti ruveta vielä omia ongelmiani vuodattamaan päälle. Ja on sisko, mutta silläkin on lapset, ne vie ihan tarpeeksi aikaa ja energiaa. Eikä sillä, että mulla nyt ihan oikeesti loppujen lopuksi olis edes mitään vuodatettavaa, kaikkihan on ihan hyvin.
Vaikka tietää, että ei tämä meidän ystävyys mihinkään lopu, yhteydenpito muuttuu vaan vähän. Ja ollaan O'n kanssa helmikuussa lentämässä Ouluun niiden luo, O tänään selvittelee töissä, et saako se ne päivät vapaaksi mitä ollaan suunniteltu, ja ostetaan lentoliput toivottavasti tänä iltana. Mut on se nyt vähän eri asia viettää 45 min - tunti paikallisjunassa ja metrossa, et näkee niitä, tai lentää tunti koneella, että näkee niitä. Toki on ihanaa, että ne muutti just Ouluun, joka on mulle rakas kaupunki jo ennestään, niin sinne lähteminen ei oo mulle mitenkään vastahankaista.. mut Oulu on myös hyvin kaukana. 600 km tässä välissä on aika paljon.
Edelleen toivon vain sitä, että O ottaa nyt oikeesti kipinän ja mekin muutettais täältä jonnekkin muualle. Kyllähän se silloin maanantaina kaljan voimalla totes, että joo, muutetaan vaan. Mutta sen tietää, että ei se sitä tosissaan oikeesti tarkoita, jos siltä selvinpäin kyselee, niin se menee semmoseksi kiertelyksi.. Muutenkin se on viimeaikoina mennyt taas siihen, että O ei puhu mulle oikeen yhtään mitään. En tiedä, johtuuko se vaan tosta N'n lähtemisestä, että se sulkeutuu itseensä, vai mikä on. Mutta kun ei viittis ruveta tivaamaan, että mikä on. Mielummin antaa toisen nyt hetken aikaa möllöttää itekseen.. Mut jos tilanne jatkuu muuttumattomana, niin sitten se täytyy laittaa seinää vasten, että mikä on kun ei puhu.
Huomenna lähdetään siskon ja lasten kanssa Raisioon meidän toisen veljen perheen luo viettämään itsenäisyyspäivää. Veli on kyl ite duunissa laivalla, että sitä ei nähdä, mut nähdäänpä vaimoke ja lapset. Ollaan sielä yötä ja tullaan perjantaina takas. Perjantaina lähdetään sit B'n ja L'n kanssa Forssaan Klamydian keikalle, ja minä toimin kuskina! En oo ajanut autolla reiluun pariin vuoteen.. Niinpä käytiin B'n kanssa vähän sunnuntaina ja maanantaina harjoittelemassa sen autolla, joka on automaattivaihteinen. Manuaalivaihteistahan mä en oo ajanut seittemään vuoteen metriäkään.. Olihan se vähän hirvittävää jossain tuola kehä I:llä ajella sunnuntai-iltapäivänä. Mut kyllä se ihan hyvin sujui, hitaasti mutta varmasti päästi jokaiseen päämäärään. Ja maanantaina käytiin sit Helsingin keskustassa pyörimässä.. Sielä mä ajelin mm. Mannerheimintiellä, Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla. Semmosilla teillä en oo ikinä uskallanut kuvitellakkaan ajelevani, ja sielä mä vaan hissuttelin muiden autojen seassa! Eikä edes tullut mitään lähellä piti -tilanteita, mut toisaalta mä ajoinkin niinku ois ollut kananmunia kyydissä ja turvavälit oli semmosta kymmenen metrin luokkaa :) Siinä riittä B'llä hupia, kun se kuitenkin ajaa ammatikseen autoa täällä, niin sillä on vähän eri tuntuma ensinnäkin autoon ja toisena noihin teihin..
No mut pääasia, että on nyt jonkinmoista tuntumaa autoon, niin tohtii lähtee ajaan tommosta kevyttä 130km matkaa.. huh huh.. L on vielä perjantaina töissä niin, et päästään joskus puoli yhdeksän aikaan lähteen.. Joten pitää laittaa ihtensä kuntoon täällä ja sit kruisailla Forssaan, heittää tavarat hotelliin ja kiiruhtaa baariin. Otettiin tosiaan hotellihuone sit sieltä, että mun ei tarvi lähtee siinä aamuyöllä vielä ajelemaan takasinkin. Saapahan sitten edes vähän nukuttua ennen kotimatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti