Tänään tuli äidin perunkirjoitus. Toisaalta tuntuu, että aikaa on kulunut todella paljon, toisaalta tuntuu kuin kaikki olisi tapahtunut eilen. Ja toisaalta jopa edelleen sitä, että tapahtuuko tämä todella mulle, onko mun äiti oikeasti kuollut? Eli asiaa ei ole vieläkään tullut sisäistettyä ihan todella. Perunkirjoituksessa tuli myös virkatodistukset kaikista seurakunnista, joihin äiti on kuulunut. Ja yllättäen sieltä löytyi myös mun isän tiedot, siis koko nimi ja henkilötunnus. Neljä vuotta mun syntymän jälkeen isyys oli vahvistettu. Tunteet on melko sekavat, koska en ole ikinä halunnut "isääni" tuntea, enkä siksi ole edes yrittänyt selvitellä missä se menee. Tosin pelkän etu- ja sukunimen perusteella etsiminen olis voinut olla hankalaa. Olen aina ajatellut asian niin, että mähän olen tässä se viaton osapuoli, en mä vaatinut syntymääni. Se on ollut ihan "isän" ja äidin välistä ja "isän" päätös lähteä ja olla ottamatta ikinä yhteyttä. Kuitenkin se on aina minusta tiennyt ja on voinut ottaa yhteyttä jos olisi niin halunnut tehdä. Joten miksi mä yrittäisin ottaa kontaktia? Mutta toisaalta, voihan se olla, että se ei uskalla ottaa yhteyttä, koska on kerran mut hylännyt? Mutta loppujen lopuksi luulen että todennäköisesti se ei ole uhrannut mulle ajatustakaan enään pariin vuosikymmeneen.
O päästi taas suustaan melkoisia sammakoita tuossa muutama päivä sitten. Oltiin tossa tekemässä ruokaa ja jotenkin puhe kääntyi niin että O sanoi "mä voisin ihan hyvällä omallatunnolla ottaa sun vaatteet pois vaatekaapista ja laittaa figulaatikoita tilalle." Mä menin ihan että WTF? Kysyin sit, että ihan oikeesti, hyvällä omallatunnolla? "Joo, koska mä maksan vuokran niin vaatekaappi on mun." Ihan oikeesti?!?! O selkeesti ajattelee et tää on sen kämppä ja mä oon joku siipeilijä joka elää sen vuokralla. Yritin sit muistuttaa sitä, et mä en vaan siipeile tässä ja kysyin että paljonko sulla on mennyt rahaa ruokaan tässä kuluneen kahden kuukauden aikana. No ei paljoa.. Niiii! Koska mä ostan edes ruuan!! Näköjään kaikki on O'lle edelleen "mun" ja "sun" eikä "meidän." Miten vaikeeta tämä oikeen voi olla ja miten pitkään tätä jatkuu?? Selvästi sitten joskus kun saan oikeita töitä ja tienaan enemmän, niin pitää laittaa kaikki laskut (vuokra, sähkölaskut, nettilasku) puoliksi, koska muuten mä en O'n mielestä ole oikeutettu mihinkään täällä vaan kaikki on sen. Mun pitäis varmaan itseasiassa lakata käyttämästä tätä "O'n laajakaistaa" ja siirtyä takas käyttämään mun mokkulaa kun sen mä sentään maksan itse. Koska en pääse 24kk sopimuksesta eroon ja sitä on vielä kymmenisen kuukautta jäljellä.. prkleen määräaikaissopimukset.. Noh, onneksi se on sen 14 egee kuussa, niin mun talous ei sentään siihen kaadu. Joo, taidanpa kaivaa mokkulan esiin ja ruveta käyttään sitä kun O kotiutuu. Ehkä se tajuaa pointin, ehkä ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti