Huvittais päivittää blogia, mutta kun tuntuu, että ei oikeastaan ole mitään sanottavaa.. Äitin hautajaiset oli perjantaina, ajettiin torstaina siskon ja lasten kanssa täältä Härmään. O tuli sitten perjantaiaamuna siskon ex-miehen kyydillä, viipyi hautajaisten ajan ja lähti sitten takaisin samalla kyydillä. Lapset lähti siinä kanssa, niin sisko sai keskittyä sitten rauhassa äitin kämpän tyhjäämiseen meidän kanssa. Käytiin perjantaina siskon kanssa sielä kaappeja tyhjäilemässä ja lajittelemassa kirpparille/roskiin-säkkeihin vaatteita ym. Lauantaina tuli sitten veljet pakettiautolla, niin pakattiin huonekaluja ym mitä saatiin sinne mahtumaan. Vielä melko paljon jäi sitä tavaraa sinne, mutta vanhin veli käy sielä sitten hakemassa vielä uuden kuorman kun saa autoa lainaan ja ehtii. Sinänsähän sillä kämpän tyhjäämisellä ei ole mikään tulenpalava kiire, kun sitä ei kuitenkaan voida myydä ennenkuin perunkirjoitus on tehty.
Hautajaiset oli kyllä melko kauhea kokemus, mä vaan itkin ja itkin ja itkin, sekä kirkossa että seurakuntatalolla missä oli sitten muistotilaisuus ja ruoka&kahvittelu. B'n äiti piti nätin puheen ja lauloi muutaman laulun, oli kyllä ihanaa, että edes joku puhui sielä jotain, koska eihän meistä lapsista kyllä ollut mitään puhumaan, oli se sen verran rankka päivä kaikille. Häiritsevää oli, kun ei vaan tuntenut sieltä ketään paitsi omat sisaruksensa ja B'n äidin... Muut oli aivan vieraita. Vaikka eihän sielä paljon ihmisiä ollut, joku 30 henkeä ehkä. Äitin sisaruksia oli sielä pari, eikä niitäkään olisi kyllä tunnistanut, jos ei olis tiennyt, että niitä sinne tulee.. Sen verran "läheiset" välit on ollut.. Perjantai-iltana oli kyllä niin jyrän alle jäänyt olo, olin vaan niin väsynyt, että ei aikoihin. Henkisesti niin raskas päivä.
Eilen menin siskolle apukäsiksi lasten kanssa ja olin yön sielä kanssa. Tänään autoin sit siivoamaan sillä aikaa kun lapset oli hoidossa, kotonakin vois ehkä siivota, mut jospa ei tänään. Eiköhän yksi koti/pvä ole ihan tarpeeksi kova tahti sen suhteen. Huomenna ois tarkotus lähtee siskon kans keskustaan vähän shoppailemaan, katotaan kuinka hukkaan onnistutaan menemään. Onneksi siskolla taitaa kuitenkin olla pikkusen parempi suuntavaisto kuin mulla, niin ehkä ei aivan hukkaan päästä. Pitäis vaan jaksaa herätä ajoissa, että päästään aikasin liikenteeseen, kun lapset pitää kuitenkin hakea hoidosta, eli siskon tarvii joskus kolmen aikaan jo lähteä takaisinpäin.
Maanantaina sain vihdoin käytyä sielä Kelassa, nyt vaan odotellaan että sieltä tulee jonkinlaista päätöstä. Kyselin siinä virkailijalta, että kauanko mahtaa mennä, että päätökset tulee. Asumistukipäätös tulee toivottavasti kuun loppuun mennessä, mutta sitten sen työmarkkinatuen taimikälieonkaan mitä hain päätös voi kestää, kun niitä kun kuulemma taas nyt niin paljon sielä käsitteltävänä, kun vuodenvaihteessa on jäänyt paljon ihmisiä työttömäksi.. Pyysin O'ta tulemaan mukaan kun tiesi, että sielä joutuu kuitenkin jonotteleen, että olisi jotain seuraa odotellessa ja muutenkin oli tarkotus sit siinä tiksissä käydä ettimässä O'lle uudet talvikengät ja käydä ruokakaupassa.
Eiköhän O rupee sitten Kelassa odottellessa vinkuun, että miksi hänen piti tulla tänne. Ku hänellä on vaan ne 2 vapaapäivää viikossa (niinku kaikilla työssäkäyvillä ihmisillä on....) niin tuntuu ku olis töissä kun joutuu täällä olemaan.. WTF?? Ihan oikeesti.. mulla rupee niin lähteen järki! Ei sitten helvetti tarvi ikinä tulla mihinkään jos se on noin saatanan vaikeeta! Ja sillä just oli perjantai vapaa hautajaisten takia, lauantai vapaa kun se on sen normi vapaapäivä ja sunnuntaina neljän tunnin työpäivä.. Niin sit rupee maanantaina valittaan kun joutuu 20 minsaa istuun ja odottaan Kelassa... Ihan oikeesti? Musta niin tuntuu et O ei tajua et se elää nyt parisuhteessa, se ei oo enää sinkku eikä kaikkea voi tehdä niinkuin sitä ihteä huvittais, vaan munkin elämä on nyt tässä ja se joutuu joustaan ja muuttaan tapojaan meidän yhteiselon mukaan. Mutta tää ei oo vissiin O'lle auennut.. Mä en ymmärrä, miksi tämä parisuhde on näin vitun vaikee? Aikasemmissa suhteissa on kuitenkin ollut se joku tarkka kipukohta, joka on hiertänyt.. Tässä suhteessa ei hierrä kuin.. O? Onko tässä mitään järkeä???
Ei.
VastaaPoistaAnteeksi suora vastaus.