Tämähän on yhtä ryyppäämistä tämä elämä täällä! Viime viikolla olin vain 3 kertaa juomassa.. Noh, onneksi en sentään ollut hirveässä kunnossa kertaakaan, eli jotain edistystä on tapahtunut senkin suhteen kun on lääkkeet lopettanut. Just kun pääsin aattelemasta, että en ees muista koska ois kesä mennyt näin vähällä juomisella, ni pamahdan Vantaalle enkä ehdi muuta tekemäänkään.. Ensin oltiin tiistaina sielä Kaisaniemen puistossa, sitten perjantaina samalla porukalla (O, O'n paras kaveri (häntä kutsuttakoon tästä lähtien lyhenteellä N) sekä hänen kihlattunsa (ja häntä kutsuttakoon vaikka lyhenteellä Si) ja yks joku Riki) ensin puistossa ja sitten muutamassa baarissa. Puistosta mentiin ensin yhteen karaokepaikkaan jossa mulle iski kyllä välittömästi kauhea ahdistus päälle. Jotenkin se paikka toi niin mieleen sen baarin missä vietin äitini kanssa lapsuuteni, joten seinät kaatu päälle eikä pystynyt iloitsemaan toisten laulusta ja olemaan hyvää seuraa kun koko ajan päässä pyöri et jos täällä olisi alle kouluikäinen lapsi, miten siihen reagoitaisiin.. Koska muhun ei reagoitu sielä baarissa missä äiti kävi.. mitenkään! Mikä on kyllä musta itsestä niin käsittämätöntä.. ja kertoo sen baarin tasosta jotain kun sielä saa lapsen kanssa käydä ryyppäämässä kaikessa rauhassa niin paljon kun sattuu huvittamaan. Eihän sitä ite silloon lapsena tajunnut että siinä on jotain vikaa, mustahan oli hirveen kivaa pyöriä sielä kaiken maailman setien ja tätien kanssa. Sai karkkia/limsaa/rahaa jukeboksiin etc. Sehän oli mulle normilapsuus ja kivaa. Mut joo, takaisin omaan illanviettoon. Porukka tajus nopeeta että mulla oli vähän huono olla sielä, niin lähettiin sitten parien karaokevetojen jälkeen sieltä jatkamaan toiseen baariin. Mulla tanssijalkaa vipatti ja kun Si tykkää tanssia kanssa, niin mentiin sitten johonkin Rikin ehdottamaan baariin Kalliossa.. Oli se kyllä melkonen.. ei nyt räkälä, mutta... Aika kauhea paikka. Noh, pääasia että sieltä sai drinkkejä ja tanssia. Jorailtiin Si kanssa ilta tappiin asti. Pojat viihty lähinnä terassilla, jopa silloin kun strippari esiintyi.. Myö katottiin Si'n kanssa ensimmäinen esitys mut toinen esitys jätettiin väliin, eka kerta riitti meille. Jäätiin sitten O'n kanssa N'lle ja Si'lle yöksi kun ne asuu siinä lähellä. Vähän oli kyllä huoli kissoista ja laitoinkin siinä viestiä bestikselleni (häntä kutsuttaanko tästä lähtien lyhenteellä B) josko hän ois sattumalta jossain sielläpäin ajossa (B on siis taksikuski) kun tiesin että hän on yön töissä, mutta 30 egee ois kustantanut matka kun hänen ois pitänyt lähtee erikseen meitä hakemaan niin totesin että jäädään yöksi ja katotaan aamulla mitä vahinkoa kissat on saaneet aikaan.. Eivät onneksi olleet tehneet mitään, uskomatonta kyllä.
Sunnuntaina kyselin sitten Bltä että josko nähtäis kun tiesin että hänellä on vapaata. B oli sopinut kaverinsa kanssa vähän juominkeja ja kyseli liittymään seuraan.. Noh, eikähän siinä tietenkään muukaan "auttanut" joten taas mentiin. B tuli ensin hakemaan mut täältä O'n luota ja sitten mentiin hakemaan vielä kaveri ja sitten kaupan kautta B'n luokse. Siellä sitten pelattiin Aliasta (B'n kihlattu oli kotona, niin saatiin sopivasti parit) tosin kiellettiin B'tä että hän ei saa olla samassa joukkueessa kihlattunsa kanssa, koska he tuntee toisensa liian hyvin.. Mutta toisaalta, me ollaan B'n kanssa tunnettu 13-vuotiaista, että oltiin mekin aika epäreilupari.. Varsinkin siinä vaiheessa kun pelattiin sitä ruutua, josta pitää selittää 6 korttia ja kaikki pelaajat saa arvata.. "Elkkis opetti tätä meille" "Fysiikka, Kemia?" Eipä siinä toisella parilla ollut paljon mahdollisuuksia arvailla kuka meille on mitä opettanut :P Pelattiin kaksi erää, ensin olin B'n pari sitten hänen kihlattunsa pari. Tosin sen toisen pelin aikana B ja kaveri oli jos sen verran huppelissa/lääkkeissä ettei siitä selityksestä meinannut tulla hihitykseltä mitään. Se toinen kierros oli kyllä jännä, kun en tunne niin hyvin B'n kihlattua niin alku oli tosi kankea ja naureskeltiin siinä jo porukalla että tää peli taitaa kestää ikuisuuden kun kumpikaan pari ei saanut oikeen mitään selitettyä/arvattua, mutta sitten iski vaihde silmään ja jo rupes sanoja tulemaan. Lähdettiin siitä sitten B'n pomon kyydillä lähibaariin, mutta sielä ei ollutkaan enää sunnuntaisin karaokea (B tykkää laulaa karaokea, lievästi ilmaistuna) joten jouduttiin sitten vaihtamaan toiseen lähibaariin jossa onneksi oli karaoke. Onneksi tällä kertaa baari ei tuonut lapsuutta mieleen vaan ilta meni sen suhteen paremmin. Sielä ei myöskään meidän lisäksi ollut kuin ehkä 5 ihmistä, niin tohdin sitten ittekkin tarttua mikkiin ja laulaa.. B ei ole koskaan aikasemmin kuullut mun laulavan karaokea, niin tulipa sekin koettua. On ehkä yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat kun mä oon laulanut karaokea. Sunnuntaina tuli sitten laulettua senkin edestä.. heiteltiin mikkiä edes takaisin lähinnä mun, B'n ja karaoke-emännän välillä.. Sielä oli B'n naispuolinen kollega myös nauttimassa vapaastaan niin hänkin lauloi muutaman biisin. Pilkkuun asti istuttiin sielä lauleskelemassa ja sitten taksilla B'n luokse josta hänen kihlattunsa sitten lähti vielä heittämään mua kotiin.. Kauheita nämä välimatkat täällä, kun on tottunut vähän pienempään kaupunkiin.
Lauantaina ois sitten vissiin aika lähtee seuraavan kerran kun silloin on Si'n polttarit. Menevät maanantaina naimisiin. Ihan vain maistraattivihkiminen, ei mitään suurta humua ja hulinaa. Onkin ensimmäiset maistraattihäät mihin olen osallistumassa, pitää varmaan ottaa kynä ja vihko mukaan ja tehdä muistiinpanoja omia häitä ajatelleen :) Ei kumpikaan O'n kanssa kuuluta kirkkoon enkä ole koskaan kirkkohäistä haaveillut, niin maistraatti on aina ollut se selvä vaihtoehto. Maistraattin, "tahdon" ja sit vaan hirveet bileet ja viinaa niin maan pirusti! Kaikilla vierailla pitää olla kauhea krapula ainakin seuraavan viikon ajan! Käytiin maanantaina siskon kanssa shoppailemassa, kun halusin ostaa kunnon juhlamekon häihin, vaikka hääpari onkin sanonut ettei tarvi olla mitään semmosta, mutta kun nyt kerrankin on kunnon syy ostaa kunnon mekko, niin minähän ostan! Vielä kun on kesätyörahoista sen verran jäljellä, ettei tarvi mitään ihan kahdenkympin mekkoa ostaa. Kierrettiin koko Jumbo ja lopulta päädyin ostamaan kaiken (mekko, huivi ja laukku) samasta liikkeestä.. Oli vielä pieni krapula siinä, niin se kiertäminen ja katteleminen rupes jossain vaiheessa tuntuun kyllä niin tuskaselta. Varsinkin kun en ole ikinä ollut mikään himoshoppaaja, se on mulle semmonen välttämätön paha. Pakkohan niitä vaatteita on ostaa, mutta en kyllä pahemmin käy shoppailemassa ennenkuin on pakko. En pysty ymmärtään semmosia ihmisiä jotka kiertelee kauppoja päivät pääskytysten.. Nettikaupat vois olla mun juttuni ellen olisi kokoa 37, jota ei siis ole olemassa.. Pitää aina käydä sovittamassa, koska mallista riippuen mulle sopii joko S tai M. Noh, pääasia että mekko löytyi ja olen siihen kyllä todella tyytyväinen. Tosin se on musta, ja musta mekko häihin on ehkä edelleen vähän semmonen.. ei niin hyvä juttu? Mutta en kyllä usko että N ja Si välittää tuon taivaallista mitä mulla on päällä siälä, kunhan nyt jotain vaatetta on.
On kyllä tosi hyvä, että me tullaan Si'n kanssa näin hyvin juttuun, koska O ja N on avaamassa oman liikeen tässä syksyn mittaan Tampereelle. Si ei tunne Tampereelta ennestään ketään, niin tullaan varmasti tosi paljon olemaan tekemisissä. Ja ollaan varmasti jo ennen Tamperettakin kun pojat kuitenkin keksii aina jotain. Just puhuttiin Si'n kanssa tiistaina puistossa et ois tosi hankalaa jos me ei tultais toimeen, kun ei voitais tehdä mitään yhdessä ja se rajottais sit poikienkin tekemisiä jos me oltais sillä asenteella että tuleeko SEKIN sinne, no sitten MINÄ en ainakaan tule tms.. Ollaan suunniteltu tähän elokuulle reissua Tallinnaan nelistään. Suurin ongelma tässä on ehkä nämä kissat.. tohtiiko niitä oikeasti jättää tänne niin vain? Tai ehtiskö sisko tai B käydä vähän kattomassa niiden perään.. Tai ehkä soitan K'lle että tuutko tänne kahtomaan kissojen perään! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti